Lunastin eilen ensimmaisen kuukauden palkkasekin pankista. Liksa on lahes TEKin suosituksen mukainen, mutta harmillisesti hieman heikommassa valuutassa. 2000 rupiaa eli noin neljankymmenta euroa kuulostaa vittuilulta, mutta kylla sille taalta jonkin verran ostovoimaa loytyy. Rahalla saa keskimaarin
- 20 ravintola-ateriaa
- 20 kg kuivattua chilia
- 166 kg vesimeloneita
- 15 silkkihuivia
- 50 halpaa t-paitaa
- 33 pulloa olutta
- 50 rullaa vessapaperia
- 100 tuntia Internet-kahvilassa
- koko paivan kestavan taksiajelun 200 kilometrin paahan ja takaisin
- 132 riksamatkaa koululta Manipalin "keskustaan" tai takaisin
- 3 litraa votkaa postipakettina Suomeen
- kivittaa lintuja Bangaloren Cubbon parkissa 40 kertaa (tama oli eksplisiittisesti kielletty sakon uhalla)
Aivan kaikki ei siis lahentele ilmaista taallakaan. Kaikki, mita paikalliset eivat itse valttamatta tarvitse - esimerkiksi alkoholi tai vessapaperi - maksaa yllattavan paljon. Toisaalta paljon ihmistyovoimaa kayttavat palvelut, kuten se riksa, ovat suhteellisen halpoja, samoin kuin paikalliset luonnontuotteet.
Vaikka palkallamme ei syokaan ravintolassa ihan joka ilta, on se silti ilmeisen hyva suorittavaa tyota tekeviin verrattuna; esimerkiksi keskimaarainen tarjoilija tienaa Manipalissa vahan paalle pari tonnia, josta hanen pitaa maksaa myos asuminen, aamiaiset ja lounaat.
Pankissa kaydessa silmiin pisti myos pankin tarjous: vajaan kahden vuoden maaraaikaisesta talletuksesta luvattiin maksaa korkoa 9,5 %. En nyt millaan muista Suomen vastaavien harpakkeiden tuottoja, mutta ICICI-pankin lupaus kuulostaa silti paljolta. Sita selittanee varmasti parhaiten maan ulkomaisten (juu, myos suomalaisten) investointien vauhdittama talouskasvu, ja siten jatkuvasti lisaa rahaa imevat finanssimarkkinat. Porssikurssit takovat toistuvasti uusia ennatyksia, ja luonnollisesti myos pankit haluavat olla nailla apajilla mukana, hamuten lisaa talletuksia sijoitettavaksi.
Oma kurssi on viikon aikana taas hieman kaantynyt laskuun; olo on sellainen, etta toita on tullut tehtya ihan koko rahan edesta. Kavin jalleen eilen moikkaamassa viiksekasta professoria, ja vaikuttaa silta, etta ennen korkealentoisempien ideoideni kayttoonottoa pitaa palata viela piirustuspoydan aareen ja soveltaa klassista säätöteoriaa lineaarisen SISO-systeemin suunnitteluun - niin kovasti kuin toivoin taman alueen olevan jo loppuunkaluttu!
Lisaksi erityista harmia on tuottanut vaihtelevat kaytannot aerodynaamisten yhtaloiden esittamisessa; kirja, josta olen tahan asti katsonut mallia, ei yhtakkia olekaan yhteensopiva muiden tutkimusten kanssa, ja parametrien fysikaalisia tulkintoja on nyt saanut hakea kuin aurinkoa kesakuun taivaalta.
Taman viikon duunit on nyt onneksi tehty, ja askelvasteiden tutkiminen jatkuu taas maanantaina. Taksi viikonlopuksi ei ole tiedossa mitaan isompaa reissua, mika ei oikeastaan haittaa yhtaan. Voisin lahinna ottaa junan Gokarnalle ja istua rannalle lukemaan kirjoja, joiden vuori ei yhtaan pienentynyt Bangaloren kirjakaupoissa vierailun seurauksena.
3 kommenttia:
Fiksuin tapa on mennä Japaniin tai Norjaan työhön, niin että kun tulee takaisin suomeen kädessä on rahaa. Niin en haluu tehdä kesätyötä Kiinassa.
Onkos siellä paikallisissa pankeissa mitään verkkopankkisysteemejä? Jos korko tosiaan on 9% ja rupiat ei laske euroon nähden kuin vanhan miehen kusisuiku, niin kyllähän pankkitalletus siellä kannattaisi.
-
wesmo
Tuossa suhteessa Intia on kylla taysin vaara valinta - taalla tienaa kuukaudessa saman mita Suomessa muutamassa tunnissa. Mutta eikohan kokemuspuolelle kartu ihan riittavasti sellaista, joka on Suomeen palatessa kaypaa henkista valuuttaa.
Nettiharpakkeita on taalla IT-ihmemaassa valitettavan vahan. En nyt varsinaisesti tieda, mutta olisin yllattynyt, jos verkkopalvelut olisivat pankeissa Suomen tasolla. Ylipaansa kaikkeen nayttaa tarvitsevan asiaankuuluvan IsoHerran nimella varustetun fyysisen paperin, ja jo rahan vaihtaminen pankissa vaatii nelja eri allekirjoitusta ja puoli tuntia odottelua...
Jos Wesmo mietit talletusta, niin rajoittava tekija taitaa silti olla se, etta naa pankit ei hyvaksy kuin intialaisia tai Intiassa asuvia asiakkaita. Jos olisin itse ollut hieman kauempaa viisas, niin olisin toki pannut puolet matkakassasta vaiks osakerahastoon. Nyt ei jaksa enaa tsempata niin paljoa, ja se likviditeettikin on matkatessa ihan iloinen asia.. :)
Lähetä kommentti